Tällaiset yritykset ostavat UGC-sisältöjä
Tällaiset yritykset ostavat UGC-sisältöjä. Yksi asia saa monella mun opiskelijalla aina kulmakarvat nousemaan. Nimittäin vastaus siihen, millaiset yritykset ostavat UGC-sisältöjä. Aloittelevat UGC-sisällöntuottajat odottavat tähän yleensä jotakin hyvin täsmällistä vastausta. Valmista listaa “UGC-ystävällisistä brändeistä”. Jotain tiettyä toimialaa, jotain tunnistettavaa joukkoa yrityksiä, jotka jollakin tavalla sopivat tähän malliin.
Tällaiset yritykset ostavat UGC-sisältöjä.
Ajatuksena on usein se, että jossain olisi olemassa suljettu ryhmä yrityksiä, jotka “kuuluvat UGC-maailmaan”, ja joiden nimet pitäisi vain saada käsiinsä. Todellinen oivallus on kuitenkin paljon yksinkertaisempi ja monelle aika yllättäväkin.
UGC:ta hyödyntäviä brändejä yhdistää halu myydä tehokkaammin
UGC:tä ostavat yksinkertaisesti ne yritykset, jotka haluavat myydä tehokkaammin kuin tällä hetkellä. Ei ole olemassa mitään salaista listaa brändeistä, joita tietyt somevalmentajat kierrättävät kulissien takana. Ne eivät edusta vain kosmetiikkaa, muotia, hyvinvointia tai elektroniikkaa. Eivätkä ne ole pelkästään pieniä tai pelkästään suuria brändejä.
Yhdistävänä tekijänä on se, että nämä yritykset ovat havainneet saman ilmiön: Ihmiset eivät enää reagoi perinteisiin, siloiteltuihin mainoksiin samaan tapaan kuin ennen. He reagoivat siihen, miltä tuote näyttää oikean ihmisen käsissä, oikeassa arjessa, tavallisessa valossa.
Tästä syystä UGC:tä käyttävät tänä päivänä niin kotimaiset kuin ulkomaiset brändit, ekologisuutta korostavat pienyritykset, verkkokaupat, sovellukset, elintarvikefirmat, muotialan toimijat, lemmikkituotemerkit, kodin tarvikkeet ja teknologiafirmat. Lista ei ole rajattu eikä pääty mihinkään.
Ja lähes jokainen niistä tarvitsee jatkuvasti uusia kulmia, uusia tarinoita, erinäköisiä ja eri-ikäisiä kasvoja sekä uusia videoita testiin. Ei vain yhtä tai kahta, vaan monesti jopa satoja vuodessa.
Ostajat eivät oikeasti lopu kesken – eikä tekijöitä ole liikaa
Moni epäröi UGC-sisällöntuottajaksi ryhtymistä, koska pelkää, että yritykset loppuvat jossain vaiheessa kesken. Varsinkin, jos muitakin tekijöitä aloittaa samaan aikaan. Kun tätä alaa katsoo niiden näkökulmasta, jotka oikeasti ostavat sisältöjä, eli markkinointipäälliköiden, yrittäjien ja brändien – tuo pelko alkaa näyttää aika ontolta.
Yritykset tekevät enemmän sitä, mikä tuottaa enemmän myyntiä. Koska UGC toimii, sitä ei osteta satunnaisesti, vaan jatkuvana syklinä. Mainokset eivät pysy tehokkaina kovin pitkään, joten uusia versioita on pakko testata koko ajan.
Tunnen esimerkiksi suomalaisen kahden miehen yrityksen, joka käyttää vuosittain satoja sisältöjä. Jos jokainen opiskelijamme tekisi heille yhden sisällön vuoden aikana, se ei riittäisi täyttämään heidän tarpeitaan. Ja he ovat vain yksi kotimainen yritys. Kun tämän rinnalle lisää vielä ulkomaiset markkinat, ajatus kontaktien loppumisesta alkaa tuntua aika kaukaiselta.
UGC-sisällöntuottajia on paljon – mutta hyviä on vähän
On tietenkin totta, että “UGC-sisällöntuottajia” näkyy somessa paljon. Ja tästä syntyykin seuraava harha: että tekijöitä olisi jo liikaa, eikä enää kannata aloittaa.
Tässä kohtaa on tärkeä tehdä ero kahden asian välille. Itseään sisällöntuottajiksi kutsuvia on paljon, mutta valtaosa heistä ei tee sellaista sisältöä, jota yritykset ostavat. Arviolta 85 prosentilla omin päin aloittaneista ei ole mitään käsitystä siitä, miten video rakennetaan niin, että siitä on yritykselle oikeasti hyötyä. Näin ollen hyviä tekijöitä on todellisuudessa vain vähän.
Yrityksiä ei kiinnosta, oletko aloittelija – vaan miltä sisältö tuntuu
Silloin, kun yritys näkee, että UGC-tyylinen mainonta toimii, he eivät enää ensimmäisenä mieti, onko tekijä “riittävän kokenut”. He kysyvät ennemmin: pidämmekö hänen tavastaan kertoa? Tuntuuko tämä aidolta? Näemmekö tuotteen hänen videossaan sellaisena kuin asiakkaamme hyötyisivät sen näkemisestä?
Tässä kohtaa monet aloittelevat UGC-tekijät aliarvioivat itsensä täysin. Uusi tekijä on usein juuri se, mitä brändi tarvitsee: tuoretta ilmettä, aitoutta ja sellaista luonnollista samaistuttavuutta, jota on vaikea feikata. Ja juuri tästä syystä esimerkiksi meidän opiskelijamme menevät monesti “kuumille kiville”. Heitä ei ole liikaa, vaan heitä on edelleen liian vähän.
Joko luit tämän: Mitä on UGC-sisällöntuotanto?